Tiirat ovat todellisia maailmanmatkaajia

Täällä sisäsaaristossa pesivistä tiiroista valtaosa on kalatiiroja. Lähisukuinen lapintiira on yleisempi ulompana saaristossa ja aivan pohjoisimmassa Suomessa. Ruissalon luodoilla pesii kalatiirojen joukossa kuitenkin myös muutamia lapintiirapareja. Tiirat tulevat tänne pesimäalueilleen kaukaa – ja kauas ne lähtevät taas syksyllä. Kalatiirat talvehtivat Afrikan rannikolla Päiväntasaajan eteläpuolella, mutta lapintiira vasta todellinen maailmanmatkaaja on: se viettää talven Etelämannerta ympäröivillä merialueilla ja lentää sieltä tänne muutamaksi kesäkuukaudeksi. Lapintiiralla onkin eläinkunnan pisin muuttomatka – jopa 96 000 kilometriä vuodessa. Siis enemmän kuin kaksi kertaa maapallon ympäri, mikä tiiran elinaikana vastaa neljää edestakaista matkaa Maasta Kuuhun.

Tiirat erottaa lokeista niiden siron rakenteen ja kevyen lentotavan perusteella. Myös tiiran ääni on tunnusomainen (”tii-ree” tai ”tii-rää”. Toisistaan kala- ja lapintiiran tunnistaa seuraavista tuntomerkeistä:

  • kalatiiran punaisessa nokassa on usein musta kärki
  • lapintiiran siipi on lennossa läpikuultava ja sen kärjessä on tumma takareuna
  • lapintiiran jalat ovat hyvin lyhyet
  • lapintiiran pyrstö on pitkä ja linnun istuessa se ulottuu siivenkärkien ylitse
Lapintiira (Sterna paradisaea) / Kuva: A. Kuusela
Lapintiira (Sterna paradisaea) / Kuva: A. Kuusela
Kalatiira (Sterna hirundo) / Kuva: V-M. Suhonen
Kalatiira (Sterna hirundo) / Kuva: V-M. Suhonen
Lapintiira lennossa / Kuva: A. Kuusela
Lapintiira lennossa / Kuva: A. Kuusela