Pähkinäsato on monelle elinehto – samalla sadonkorjaajat tekevät ison palveluksen

Ruissalossa kasvaa pähkinäpensaita, joiden sato kypsyy syksyllä. Aiemmin tämä hasselpähkinän lähisukulainen oli ihmiselle tärkeä ravinnonlähde, mutta nykyään sen rasva- ja valkuaisainepitoiset pähkinät päätyvät eläinten suihin. Sadonkorjuussa ahkeroivat mm. oravat, metsähiiret, närhet ja pähkinähakit, jotka kuljettavat pähkinöitä sammalen ja karikkeen alle piiloon talven varalle. Tehdyissä tutkimuksissa eläimet muistavat kätkönsä yllättävän hyvin ja löytävät ne jopa lumen alta!

Toinen Ruissalossa runsaasti pähkinöitä tuottava laji on tammi – onhan tammenterho sen pähkinä. Pähkinäpensas ja tammi eivät kasvata pähkinöitä eläinten iloksi vaan lisääntyäkseen. Pähkinät ja tammenterhot ovat niiden hedelmiä; kovan kuoren sisällä on pieni siemen, jonka vararavinnoksi varsinainen pähkinä on tarkoitettu.

Pähkinät tarvitsevat apua päästäkseen uusille kasvupaikoille ja siinä auttavat linnut ja pienet nisäkkäät. Ne varastoivat tuhansia pähkinöitä talven varalle, mutta eivät myöhemmin löydä kaikkia kätköjään. Näin pähkinät päätyvät kauas emokasvista ja pieni tammen tai pähkinän taimi saa uudessa kasvupaikassa alkunsa.

Pähkinäpensas / Kuva: A. Kuusela
Pähkinäpensas / Kuva: A. Kuusela
Pähkinäpensas / Kuva: A. Kuusela
Pähkinäpensas / Kuva: A. Kuusela
Metsähiiri / Kuva: A. Kuusela
Metsähiiri / Kuva: A. Kuusela
Närhi / Kuva: V-M. Suhonen
Närhi / Kuva: V-M. Suhonen
Pähkinähakki / Kuva: A. Kuusela
Pähkinähakki / Kuva: A. Kuusela