Ruissalon kedot ja niityt

Kedot ja niityt ovat avoimia elinympäristöjä, jotka ovat syntyneet laidunnuksen ja heinän korjuun myötä. Niitä kutsutaan perinnebiotoopeiksi, joille on vuosisatoja kestäneen käytön myötä kehittynyt omaleimainen, rikas ja muusta ympäristöstä selvästi poikkeava lajisto. Maatalouden ja yhteiskunnan muuttuminen ovat ajaneet perinnebiotoopit ahdinkoon ja niiden määrä on vähentynyt murto-osaan aiemmasta. Tämän seurauksena niiden lajisto on myös uhanalaistunut; Suomen kaikista uhanalaisista lajeista neljäsosa elää juuri perinnebiotoopeilla, erityisesti kuivilla niityillä eli kedoilla. Jäljellä olevia ketoja ylläpidetään raivaamalla, niittämällä ja laiduntamalla.

Keto / Kuva: E. Kosonen
Keto / Kuva: E. Kosonen
Niitty / Kuva: J. Lampinen
Niitty / Kuva: J. Lampinen
Niitty / Kuva: J. Lampinen
Niitty / Kuva: J. Lampinen
Mäkikauraa (Helictotrichon pubescens) kedolla / Kuva: J. Lampinen
Mäkikauraa (Helictotrichon pubescens) kedolla / Kuva: J. Lampinen