Elämää Ruissalon huviloissa

Ruissalon ja samalla koko Suomen huvilakulttuuri sai alkunsa 1800-luvun puolivälissä. Turun porvaristo vietti kesiään Ruissalon huviloillaan luonnonkauniissa ympäristössä kävellen ja pelaillen sekä musiikista ja yhdessäolosta nauttien. 

Keilaamisen ohella aikakauden suosittu seurapeli oli kroketti. Myös tennistä pelattiin huviloiden pihapiirissä ja välillä käytiin vilvoittelemassa uimahuoneilla. Luonto ja vesi olivat erottamaton osa kesäistä huvilaelämää. Kesähuvilaan kiteytyy idyllinen mielikuva suomalaisesta kesänvietosta: huoletonta ja leppoisaa elämää maalla, jonne muutettiin yleensä koko kesäksi. Kesänvietto huvilalla oli osa 1800-luvun porvarillista elämäntapaa, jossa arjen työt hoituivat palvelijoiden, renkien ja puutarhureiden avulla, mutta myös isäntäväki osallistui huvilan pitämiseen edustuskunnossa. Ne, joilla ei ollut omaa huvilaa, pystyivät nauttimaan kesästä Ruissalon Yleisellä käytävällä, Promenadilla, joka myöhemmin sai nimen Kansanpuisto. Promenadista muodostui turkulaisten kesäisten retkien kohde, jossa harrastettiin promeneerausta eli käyskentelyä.

Ihmisiä kävelemässä Ruissalon rantatiellä 1900-luvun alussa / Kuva: Turun museokeskus
Ihmisiä kävelemässä Ruissalon rantatiellä 1900-luvun alussa / Kuva: Turun museokeskus
Nestor Aschan ja lapset Killingen verannalla 1920-luvulla / Kuva: Turun museokeskus
Nestor Aschan ja lapset Killingen verannalla 1920-luvulla / Kuva: Turun museokeskus
Lindarsin laituri ja uimahuone 1935 / Kuva: Turun museokeskus
Lindarsin laituri ja uimahuone 1935 / Kuva: Turun museokeskus
Uimareita Ruissalon rantakalliolla 1950-1960-luvulla / Kuva: Turun museokeskus/Hans Othman
Uimareita Ruissalon rantakalliolla 1950-1960-luvulla / Kuva: Turun museokeskus/Hans Othman